Heli Laaksonen ja orvokit
Kuva Miikka Lappalainen

Heli Laaksonen – Runot ja teokset

Heli Laaksonen on yksi tunnetuimmista Suomalaisista runoilijoista. Laaksonen on tunnettu kirjailijana, esiintyjänä ja varsinkin murre runoistaan. Kokosimme tänne Heli Laaksosen suosituimpia runoja ja teoksia. 

Runo hääparille Heli Laaksonen

AVIOEHTO

Ehto o ehrotoine.
Eräpäivän mennä mettä.
Määl tarkoteta munt ja sääl sunt.
Sopimukse saa purkka,jos ossa koota kans.
1.Jos sää lähret,mää saan pittä kaik.
2.Jos mää lähren,otan sunt mukka.
Allekirjotus tähä______________

Runo Naiselle

Naise elämää?
Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine,
sää ole liian kiltti.
Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki.
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult.
Yritä täsä sit olla. Jua pari lasi kuaharii.
Venytel tualis semmottos, et pää
menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi.
Hiukka hianon näköst. Ei iloseks tulemiseks
enemppä tarvita.
Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil,
joil ei ol ja si kaikil, joil halut viesti laitta.
Kyl o helppo ol naine!!!!

Heli Laaksosen suosituimpia

Ota käpy pois kenkäst
kaar vesi pois saappaast
nost ämpär silmiltäs
jua kuppis tyhjäks.
.
Ol ilone.
Ol valone.
Ol pulune.
.
Älä lait kät sirkkeli
älä purot kirvest kintul
älä unhota kotti avamei
älä karota annetui syrämei.
.
Viä roskapussi mennenssäs.

***

Kiittämättömi ihmise ova.
Onk ruakka puuttunu?
Onk koska kalja loppunu?
Eik ol saanu katto pääs pääl ko on tarvit?
Ain vaan kuulu sama protina,
nimpal kamala ja kauhia ja
voijessusniimaakasteajatelkkamitähullu
on kaik olevanas.

Mut älä mittä puhu,
kyl täält kauneut löytty, kyl oikke.
Kom pohjospualt kaupunkki tule,
kulkke ooppera ohi,
kiärttä pari oksenust,
mene eruskunttalo ohi vilkasemat,
kumartta heosel eik astu kusilammikko,
orotta varti et valo huutava
iiiiiiiiiiiiiiiiiiii
ja päästävä tiä yli oikkial ja siit taas vasemal,
see jo näkky.
Laitur 24
pikavuaro Turkku.

***

Oikia äänikirja
o simmone misä laiteta korva kii
kirjailijaha ja kuulustella hilja:
lähre pulputta, veri soitta suanis
ja syrän niin ko joku tamppais matto
naapurkerrostalon pihas
jos o maaliskuu taik marraskuu
ja aamupual yät
voi kirjailijast ruvet tulema tarinoi
miähest kene nimi tarkot viitkymment myrsky
leijonist ko lähtevä uima Korkiasaarest mantereel
niity yksnäisimä hylkke laulust:

nyy yltys tyly pyry
mut ain ei ol kirjailija korva al
ain siit ei tul puhet ulos
syrän vaa soitta niinko joku tamppais matto
naapurkerrostalon pihas
sillo laiteta levy konesse
ja kuulustella valmei sanoi.

***

Prinsessam päiv ei men ninko tahtois menevä.
Kruunu takerttu koko ajam pyykkinaruihi eikä ripustamisest tul mittä.
Hän soitta kolmannen kerra, vaik tiätä, ete vastat.
Assia ei ol mut see on kiireellist.
Hän sanosis:
Eerikki, arva mitä,
mu ikkunalaural o linnu varppa jälje lumes,
mää ole löytän hianon tiä meil,
kun tarttis hiuka appu taas,
sain klasist haavan, tul puhaltama
osasin peril, kehu munt,
lämmitin talo ja puus huus hullu pulu,
kuljin kaisliko läpitte ja ajattelin meit.
On päivi ko mää tahro sunt kokonas
ja päivi ko mää tahro sunt kaikkines päivines
ja muit päivi on kans, ettet peljästy.
Eerikki hei, arva mitä,
ei mittä
ja kaik mitä ossan sanno.

***

Raparperisydän

Laitlan kaupunkis, kaalimaan takan
asuva Suamemaam pantavimmap polismiähe,
heijän kaffehuanes ikkuna o nii matalal,
et lyhkäsempki naisihmine näkke.

Porim pohjospual, valimost vasemal,
kasvatetta syätävimmäk kirkomiähe,
heijä lentäjälakkis alt kattova Susihuka silmä
ja käres o äitin kutoma vanttu.

Hattulan pappilas, Häme metis,
o jäljel muutama kirvesmiäs,
kannatta saalista viäl ko saa,
heijät tuntte tupsukorvist.

***

Mää en kest!
Mää en kest!
Toise miäl o herk
kon kilo muni paperpussis.

Älä ot muija täst rannast!

Meijä naiste askela ova miähenkokkossi.
Meil kiillotetta hoppiak karhunkiälel.
Meil on tyynyntäytten sipula.
Meil pestä hamppa merivetel.

Meil saa vävymplanttu raparpermehu
ja soker o juur päässy loppuma.

***

Sioi

Antteks vaa
täsä olla vähä joukom prättistynei
tul tosa valvottu, mää porsisi melkke vuarokaure
kakstoist piänt sikka
niin kaunei ja silussi
mää sirosi heijä napanuara
laito lämpölampu al
pitusjärjestykses kuivama
anno heil
semssi nimi ko sioil pruukata antta

Nominatiiv, Kenetiiv, Akkusatiiv,
Partitiiv, Essiiv, Translatiiv,
Ines, Ela, Illa
Ares, Apla, Alla

Nii hyvä ol hämäräs maat
pahna vatta al
suari omiem poikkatte saparoi
miätti mitä näistäkki ison tule.

***

Heli Laaksonen Joulu

Joulupatja o mu omakeksimä perinne, mink mää tahtoissin lanseerat niil ihmisil, ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii, et jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyines päivines. Ympärs asetella ruakka (mitä ei ole itte tehty vaa myyjäisist ostettu tai jonku ahkeran jouluihmisen laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onki sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak, käännetä välil kirja sivui taik kylkke ja ojennella kätt kohren konvehtei. Viarai ei saa tul käymä, eikä itte kuulu käyrä missä.

Ei ol väli onk yksinäine, parilline taik perheline – joulupatja o joustava ratkaisu. Ku siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo, et sitä riittä pitkäl kevässe.

***

Misä o mun mun lauluni joulust?
Marketin luumuhillohyllyl
se tulvis kaiuttimist mun ylitteni
ja paiskas ulos liukuovist
päistikka keskel adventti.
Nisset ja nasset ja mailmanrauha
aisakellot ja puurokauha
Punakuanonen Petter
heli-helinän helske
juhla armas lapsien
syyt’ on olla iloinen.

Ne jäi kaik sihe
korva juure huutama.

Misä o mun lauluni joulust?
Ei liia hilpiä liia surulline
liia rivakka liia makia
liia mummone liia mummoton.

Misä o mun lauluni joulust?
Se misä pehmuset käret otta
mun punase essuni taskust
piparkakkupoja
ja purotta tilal
lempirunokirja
mink jo luulin
iäks karonneks?

Täsä o mun lauluni joulust.
Sävelsin sen itte.
Laitin nuatit nii viäre
ja niin kauas toisistas
et kaikil äänil voi laula
täsmälles oikke.

Suosituimmat teokset

Heli Laaksonen on naimisissa ja asuu Rauman Lapissa puolisonsa Miikka Lappalaisen kanssa. Kirjailija kuvaa kivasti itseään kotosivuillaan:

Kirjailija – runoilija – sanamaija Heli Laaksonen (s. 1972)
on asunut Turussa, Uudessakaupungissa, Helsingissä, Tartossa, Laitilassa, juuri nyt Rauman Lapissa,
pulputtaa lounaissuomalaista yleismurretta
paitsi joskus ja juhannuksena kirjakieltä,
on julkaissut parisenkymmentä kirjaa,
riemastuu ja vimmastuu salamana
syö kaikkia ruokia muttei mielellään puhu niistä
harrastaa kaikkia harrastuksia ja mielellään puhuu niistä
ei tahdo kovettua betonipatsaaksi muotopuutarhaan
tahtoo olla
lehm koivu al.

 

Eino Leino Akseli Gallen-Kallela 1917
ÄITIENPÄIVÄ

Eino Leino – Suosituimmat runot ja teokset

Eino Leino on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista kirjailijoista. Leinon kynästä on syntynyt arvostettuja runoja, romaaneja ja näytelmiä. Leino myös Suomensi lukuisia teoksia. Kokosimme tänne Eino Leinon suosituimpia runoja ja teoksia!

LUE LISÄÄ
Tommy Tabermann runot mustavalkoinen
MUISTOVÄRSSYT

Tommy Tabermann runot

Tommy tabermann (1947-2010) oli yksi suosituimmista Suomalaisista runoilijoista. Tabermann oli tunnettu myös kirjailijana, toimittajana ja poliitikkona. Olemme koonneet tähän Tabermannin suosituimpia runoja eri tilanteisiin ja eri aiheista.

LUE LISÄÄ