Liity varssyt.fi sähköpostilistalle ja saat muistutuksen tulevista juhlapäivistä ja tarjouksia suoraan sähköpostiisi! 

Sananlasku suosituimmat suomalaiset sananlaskut

Sananlasku – Suosituimmat Suomalaiset sananlaskut

Sananlaskut ovat kautta aikojen siirtyneet suullisen perinteen muodossa sukupolvelta toiselle ja monissa niistä piilee vieläkin hyvin viisautta. Keräsimme tähän suosituimmat Suomalaiset sananlaskut ja sananparret. Tervetuloa etsimään sinun suosikki sananlasku!

Sananlasku ja sananparsi kokoelma:

Ahkeruus kovan onnen voittaa
***
Aidan takana ruohokin on vihreämpää
***
Aikainen lintu madon nappaa
***
Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston
***
Aikansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin
***
Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo
***
Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan
***
Aurinko paistaa, niin hyville kuin pahoillekin
***
Autuaampi on antaa, kuin ottaa
***
Aamu on iltaa viisaampi
***
Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys
***
Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä
***
Ahkeruus kovankin onnen voittaa
***
Aika parantaa haavat
***
Akka otetaan ja mies saadaan
***
Auta miestä mäessä, älä mäen alla
***

”Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston”

-Suomalainen sanonta

Ei kahta ilman kolmatta
***
Ei kukaan ole seppä syntyessään
***
Ei kukko käskien laula
***
Ei kukkokaan käskien laula
***
Ei kysyvä tieltä eksy
***
Ei köyhänkään suu tuohesta ole
***
Ei Luoja laiskoja elätä
***
Ei luulo ole tiedon väärti
***
Ei luutonta lihaa, ei päätöntä kalaa
***
Ei lämmin luita riko
***
Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse
***
Ei makeaa mahan täydeltä
***
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot
***
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin
***
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä
***
Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä
***
Ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi
***
Ei ole koiraa karvoihin katsominen
***
Ei omena puusta kauaksi putoa
***
Ei onnea löydä etsien vaan eläen
***
Ei oppi ojaan kaada
***
Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville
***
Ei saa jäädä tuleen makaamaan
***
Ei savua ilman tulta
***
Ei se pelaa joka pelkää
***
Ei sikaa säkissä osteta
***
Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi
***
Ei suuret sanat suuta halkaise
***
Ei työ tekemällä lopu eikä uni nukkumalla
***
Ei tässä olla jäniksen selässä
***
Ei vahinko huutele tullessansa
***
Ei vara venettä kaada
***
Ei yksi pääsky kesää tee
***
Elä sorra sorrettua eläkä murra murrettua
***
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa
***
Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä
***
Ei auta itku markkinoilla
***
Ei haukku haavaa tee, eikä suuret sanat suuta halkaise
***
Ei helmiä sioille
***
Ei hullulla huolta ole
***
Ei hätä ole tämän näköinen
***
Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää
***
Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan
***
Ei ketulta keinot lopu
***
Ei kissa kiitoksella elä
***
Ei korppi korpin silmää noki
***

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista
***
Haukkuu se koira hyvääkin miestä
***
Herran pelko on viisauden alku
***
Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä
***
Huipulla tuulee
***
Hullu se on joka itseään moittii
***
Hulluja on yhdeksää lajia
***
Huonon saa pyytämättäkin
***
Hyvin uskallettu on puoliksi voitettu
***
Hyvä on huonokin hädässä
***
Hädässä ystävä tunnetaan
***
Härnää hullua: saat tapansa tietää
***
Hätä keinon keksii
***
Itku pitkästä ilosta
***
Joka aina on korea, ei koskaan ole kaunis
***
Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan
***
Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa
***
Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin
***
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa
***
Joka varastaa neulan, varastaa naulan
***
Jokaisen olisi hyvä tuntea itsensä
***
Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa
***
Jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi
***
Jos minua lapsena hoidetaan, kyllä minut isona muistetaa
***
Jos sinä olet mies merellä, niin minä olen manni mantereella
***
Jos työ herkkua olisi, niin herrathan sen tekisi
***
Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi!
***
Kahta ei pihlaja kanna, marjoja eikä lunta
***
Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti
***
Kaunistuu kantokin kun kaunistetaan
***
Kell’ onni on, se onnen kätkeköön
***
Ken hyvin tekee, paremman edestään löytää
***
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa
***
Kolikolla on aina kääntöpuolikin
***
Kuka sen kissanhännän nostaisi, jos ei kissa itse
***
Kun koulu loppuu, tulee kesäloma
***
Kun oikein yrittää ja onnistuu tuntuu mukavalta
***
Kun on paikka paikan päällä, niin on markka markan päällä
***
Kyllä maailmaan ääntä mahtuu
***
Kyllä sokeri sulaa vanhankin suussa
***

”Alaspäin sanoi mummo puuterilumessa”

-Suomalainen sanonta uudistettuna

***
Kyllä sopu tilaa saa ja rakkaus reisiä levittää
***
Käsi kauniin tekeepi, sitä silmä katseleepi; suu sanan hyvän puhuupi, sitä mieli muisteleepi
***
Kätketyllä kullalla ei ole hintaa
***
Käy kimppuun kuin sika limppuun
***
Käy viisaskin vipuhun, hullu huhtoopi sivuitse
***
Laiskan nimen saa, vaikka ei mitään tekisikään
***
Laiskuus on hyvä lahja, kun sen osaa oikein käyttää
***
Lapsi tuo leivän tullessaan
***
Lentää kuin leppäkeihäs
***
Lopussa kiitos seisoo
***
Löytää se sokeakin kana joskus jyvän
***
Maasta pienikin ponnistaa
***
Mennä merta edemmäksi kalaan
***
Meressä vedet suuret, luoteessa säät lumiset
***
Mies makaa, vaatteet valvoo
***
Mies vaimotta on kuin päivä auringotta
***
Mikä lapset kasvattaa, sekä vanhan vanhentaa?
***
Mikä mielessä, se kielessä
***
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa
***
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää
***
Mitä ei tie nuoruuvve hulluuvessa, sen tekköö vanhuuven pöllöyvessä
***
Mitä enemmän lantaa pöyhii, sitä enemmän se haisee
***
Mitä useampi kokki sen huonompi soppa
***
Moni on illalla iloinen, aamulla alakuloinen
***
Muna neuvoo kanaa
***
Muna on viisaampi kuin kana
***
Nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa
***
Niin makaa kuin petaa
***
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan
***
Niin monta mieltä kuin on päätä
***
Nuorena vitsa väännettävä
***
Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus
***
Nättinä korppikin poikaansa pitää
***
Oma kehu haisee
***
Oma maa mansikka, muu maa mustikka
***
Omena päivässä pitää lääkärin loitolla
***
Omillaan on hyvä elää
***
On pitkä kuin nälkävuosi
***
On vähäkin tyhjää parempi
***
Onni yksillä, kesä kaikilla
***
Onpa onni orvollakin, sielu vaivaisellakin
***
Oppia ikä kaikki
***
Oraassa oljen alku, varsassa hyvän hevosen
***
Paistaa se päivä risukasaankin
***
Paljon maalla viisaita, kun merellä sattuu vahinko
***
Parempi katsoa kuin katua
***

Parempi kilometri väärään, kuin metri vaaraan
***
Parempi laiha sopu, kuin lihava riita
***
Parempi maassa kuin jumalattoman suussa
***
Parempi niskasta pitää kuin hännästä nostaa
***
Parempi pyy kädessä kuin kymmenen oksalla
***
Parempi päivä elettynä kuin kaksi kuoltuna
***
Parempi suora sileä kuin ruma ruusattu
***
Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä
***
Parempi vähän annettu kuin paljon luvattu
***
Parempi yksi näkijä, kuin kuusi kuulijata
***
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin
***
Pienenee kuin pyy maailman lopun edellä
***
Putosi kuin eno veneestä
***
Päivä nauraa pimeyden töille, vesi viinan viisaudelle
***
Päivä on pulkassa
***
Raha tulee rahan luo
***
Rahalla saa ja hevosella pääsee
***
Rakkaudesta se hevonenkin potkii
***
Rakkaus on ankara tauti, siihen kuolee seisaaltaan, ja silmät jäävät auki
***
Rakkaus on rikkautta parempi
***
Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo
***
Rakkaus vetää kuin viisi paria härkiä
***
Rakkaus vie viisaalta puoli mieltä ja hullulta ihan kaikki
***
Rapatessa roiskuu
***
Rehellisyys maan perii
***
Rohkea rokan syö
***
Rumat vaatteilla koreilee
***
Saa tyhjän tekemättä, kovan onnen ottamatta
***
Saatu on saalis suurempikin, vähemmälläkin väellä
***
Salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan
***
Sano minulle, kenen kanssa sinä seurustelet, niin minä sanon sinulle, kuka sinä olet
***
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa
***
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa
***
Seisoo niin kuin puujumala Piikkiön kirkossa
***
Senteissä tuhannen alku
***
Siinä näkijä missä tekijä
***
Siinä paha missä mainitaan
***
Siinä varis missä toisetkin linnut
***
Siitä pidetään kestä puhutaan
***
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto
***
Sitä puuta puskeminen, johon on kiinni kytkettynä
***
Sokea rampaa taluttaa
***
Suo siellä, vetelä täällä
***
Suu söisi ja vatsa vetäisi, mutta ei kestä heikot kintut
***
Suuria kaloja kannattaa pyytää, vaikkei niitä saisikaan
***
Tekee vanhakin, jos ei muuta niin hiljaa kävelee
***
Terve sairasta kantaa
***

”Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten”

-Suomalainen sanonta

Totuuden puhuja ei sijaa saa
***
Tulee häiriö hyvälle, viisaallekin vahinko
***
Tupakasta tuskan saa, pakon piipun polttamisesta
***
Tyhjä säkki ei pystyssä pysy
***
Tyhjästä on paha nyhjäistä
***
Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten
***
Tyhmä on aina tyytymätön, sillä on puutos puuttumaton
***
Tyhmä työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä
***
Tyttö nuorena, kahvi kuumana
***
Tyvestä puuhun noustaan
***
Työ tekijäänsä neuvoo
***
Vahinko ei tule kello kaulassa
***
Vahinko tulee viisallekkin
***
Vakka kantensa valitsee
***
Valheella on lyhyet jäljet
***
Vamma varpaassa, kipu keskellä sydäntä
***
Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia
***
Vanha suola janottaa
***
Vanhassa vara parempi
***
Varas luulee kaikkia varkaaksi
***
Vie mennessäs, tuo tullessas
***
Vie sie, mie vikisen
***
Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta Sika sika kumminkin on
***
Vieras tulee ajallaan, talo elää tavallaan
***
Viimeiseksi jääminen ei ole mukavaa
***
Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata
***
Yksi mätä omena pilaa koko korin
***
Ylenkatse lapsen sydämen särkee
***
Ylpeys käy lankeemuksen edellä
***
Ylpeä saa olla muttei ilkeä
***
Ystävyys ei yksinpuolin pysy
***
Ystävät saa valita itse, sukulaiset valitsee piru
***
Älä hullua yllytä
***
Älä mene uimaan uhalla, vetoa lyöden vesille
***
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa
***
Älä sorra sorrettua, särje särjetyn sydäntä
***
Äänellään se korppikin laulaa
***

Sananlasku - miten sananlaskut ovat kestäneet aikojen muuttumista

Nykyaikana monia perinteisiä sananlaskuja pidetään vähän vanhentuneina ja osaa onkin uudistettu positiivisempaan ja sopivampaan muotoon. Perinteisesti suosituimpia teemoja sananlaskuissa ovat kuitenkin olleet ahkeruus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys, jotka ovat nykyäänkin erittäin arvostettuja hyveitä. 

Sananlasku vai aforismi – mitä niillä on eroa?

Sananlasku on suullisen perinteen mukana siirtynyt sanonta, kun taas aforismi on kirjallisen perinteen muodossa oleva sanonta. Voit tutustua varssyt.fi sivuston aforismeihin klikkaamalla tästä: MIETELAUSEET JA AFORISMIT

Sananlasku ja sananparsi ovat taas melko samaa tarkoittavia kuten sanonta ja puheenparsi. Sutkaus taas on pikemminkin kommentti johonkin toiseen sanomiseen. 

Scroll to Top
Vieritä ylös