Äitienpäivä runo ja värssypankki

Äitienpäiväruno

Äidin kädet ovat rauhoittavammat kuin kenenkään muun

***

Äiti on ensimmäinen ystäväsi,
Äiti on paras ystäväsi,
Ja äiti on ikuisesti ystäväsi
***

Kevätpäivä suloisin
kukkaintuoksu ihanin
tervehtii sua äiti kulta
onnittelut saat sä multa!

***

Puhdasta kultaa voi pinnoittaa kullalla,
mutta kuka voi tehdä äidistään kauniimman?

-Mahatma Gandhi

***

Aurinko kurkistaa metsän takaa,
tullut on aamu, onnea jakaa.
Me tahdomme näin sinut yllättää,
onhan päiväsi, äiti, kaunehin tää.

***

Äidit ovat kuin liimaa,
äidit pitävät perheen yhdessä

– Susan Gale

***

Aamusuukon sulle, Äiti, annan
kukkakorin etees kannan.

***

Äiti, olit esikuvani, ennenkuin edes tiesin mitä se sana tarkoittaa!

-Lisa Leslie

***

Onnenlintu lentää
kukkia se kantaa
äidille ihanalle
sylihin ne antaa.

***

Aurinko paistakoon,
kukat kukkikoon,
puhtaus vallitkoon,
hymy loistakoon,
ei silloin huolet paina,
maailman parhaalle äidille kaikukoon tämä runo aina!

***

Ei edes kukkakimpun tuoksu
voi siihen riittää,
kun tahdon omaa äitiä
nyt kiittää.

***

Mä laulun pienen laitan,
sen äidilleni vien,
varrelta metsätien
mä valkovuokon taitan.
Käyn äidin luokse kiittäen
onnesta lapsuuden.

***

Monta onnentoivotusta
äiti sulle annan,
iloa, onnea riemukasta
sylin täydeltä kannan.

***

Avaan kevääseen ikkunan,
siihen kukkakimpun asetan.
Lasillisen helmeilevää kohotan
Sulle äitienpäivää toivotan!

***

En koskaan aarteita maailman,
voi palkaksi sulle kantaa.
Vaan sydänlämpöisen kiitoksen näin,
äiti, sun lapsesi antaa.

***

Äiti on kuin hillomunkki-
ulkokuori ei ole erikoinen,
mutta sisus on täydellinen.

***

Äiti olet iloni suuri,
kestävä kuin kiinanmuuri.
Mua lohdutat illoin,
sua ajattelen mä silloin.
Mua rakastat ja hoivaat,
se ei onnistu kaikilta noin vaan.
Äitien päivä joka päivä olla vois,
ethän heitä ajatuksiani pois?

***

Kukkia poimin,
kukkia kannan,
kauneimmat niistä
äidille annan!

***

Huolta vailla päivä tämä vietä, äiti kulta.
Onnittelut kauneimmat ja ruusut saat sä multa.

***

Onnen kukkasen
kauniin taitan,
mielin lämpimin
äidille laitan.

***

Ilomielin kirkkain
nyt metsän laitaan lähden,
valkovuokot poimin
mä oman äidin tähden.

***

Itse luonto osallistuu äidin juhlintaan.
Vuokot kukkii, toukokuu antaa kauneintaan.

***

Ei ole suurempaa rakkauden valaa kuin se,
että lapsesi sua halaa ja se,
että pienessä sydämessä sinulle juuri
on varattu paikka niin valtavan suuri.

***

Äitienpäiväruno Kahlil Gibran

Jumala ei voi olla kaikkialla yhtä aikaa.
Siksi hän loi äidin.
– Kahlil Gibran

***

Äiti, Sinä lohdutit niinä pitkinä öinä,
kun pelot hiipivät uniini hirviöinä
tai yskitti tai korvaan koski
tai kuumeesta punoitti pikkuinen poski.
Hyväilyjä ja uniriepuja,
hyräilyjä ja tuutulauluja.
Niillä yritit minua rauhoitella
ja unimaahan johdatella.
Sitten kuu kurkisti ikkunasta
ja kutitti sitä pientä lasta,
joka vihdoin viimein nukahti
ja unien saarille purjehti.

***

Kaikki mitä olen tai toivon olevani,
olen velkaa enkelimäiselle äidilleni.
– Abraham Lincoln

***

Kerran on vuodessa sellainen päivä,
et haihtuu äideiltä huolen häivä.
Kukkia, kakkuja, soittokin riittää,
kunhan saan vaan äitiäni kiittää.
Ei väliä minkä ikäinen,
aina olen sun lapsonen.
Paljon olen saanut sulta,
siis kiitos ja onnea äiti-kulta!

***

Eilen herralle enkelit tuumivat näin:
“On aika syntymän uuden.
Hyvin paljon rakkautta tarvitsee
Tämä Lapsi Salaisuuden.

Hänen kasvunsa ei liene nopeaa,
ei hän saavuta tähtiä siellä.
Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,
joita kohtaa hän elämän tiellä.

Ehkei koskaan hän nauraa ja leikkiä voi,
ei sanoja mietteilleen löydä,
kovin monissa paikoissa sopeudu ei,
saa hän vammaisen nimellä käydä.

Siispä huolella kotinsa valitkaamme;
hän saakoon elämää täyttä.

Herra etsi vanhemmat, joita voit
tähän erikoistehtävään käyttää.
Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,
ja niin ehkä onkin hyvä,
mutta lahjana lapsosen mukana on
luja usko ja rakkaus syvä.

Pian alkavat varmaan he ymmärtää,
minkä aarteen suuren he saikaan,
saavat iloita heikosta, hennosta,
Salaisuuden lapsesta Taivaan.”

***

Äitienpäiväruno Sakari Topelius

Teillä maailman liukkahilla
äiti seuraa lastansa aatoksilla
ja eksyksissä kun harhailemme,
hän huutaa taivasta turvaksemme.

Oi äiti, siunattu on sun virkas!
Se murheen yössä on tähti kirkas
ja lohtu aikojen vaihteluissa
ja itsekkäiss’ elon taisteluissa.
Sun sydämeesi saa liittyä,
sen rakkaudesta saa lämmintä!

Sä, Herra, palkitse äidin vaivat!
Sun taimes hoitoa hältä saivat;
sun suuren lempesi kirkkaudesta
nään säteen äitini katsehesta.
– Sakari Topelius

***

Äitienpäiväruno Eino Leino

Minä tahdon maljani tyhjentää,
kun ensi leivoset laulaa,
kun koivut on hiirenkorvallaan
ja vuorilla virrat pauhaa.

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.
– Eino Leino

***

Elä murehdi turhia, äitini mun,
me tullaan, tullaanhan kyllä,
me tulemme poskin niin lämpimin,
meill’ onhan villaista yllä,
ja jos kylmäksi jää
sormi yks tai tää,
sun suukkosi kyllä sen lämmittää.
– Eino Leino

Äitienpäiväruno Immi Hellén

Äiti leipoo hymyellen.
Kelle leivot, äiti, kellen?
Vielä kysyt – kelles muille
pienoisille piimäsuille?

Tää on kakku pikku Annin,
tuo on Heikin, tää on Hannin.
Tämän saapi pikku Asta,
joll’ on yksi hammas vasta.

Leivät nousee, hiipuu uuni,
miss’ on pienet piimäsuuni?
Kätken kakkuun kaipausta,
sirottelen siunausta.

Rakkautta rahdun verran –
toinen teille leipoo kerran.
Äidin kakku makeaisin,
sitä, ah, jos aina saisin.
– Immi Hellén

***

Aurinko kurkistaa metsän takaa
tullut on aamu, onnea jakaa.
Me tahdomme näin sinut yllättää
onhan päiväsi, äiti, kaunehin tää.

Jokaisen eletyn sekunnin, huonon ja hyvän.
Jokaisen porraskäytävän, jokaisen rapunpielen,
jokaisen tunteen syvän, ilon ja huolen,
jokaisen halin, jokaisen päälle puetun takin!
Yksi suhde läpi elämän kestää
– kestää yhdessä onnen hetket
– kestää riidat, itkut, ongelmat

Tämä suhde ei mene rikki,
ei murru paineessa,
pysyy vakaana sodankin keskellä.

Äiti rakastaa tytärtään puhtaasta rakkaudesta.
Se rakkaus ei katso ulkonäköä,
ei sisällä petollisuutta,
eikä hae omaa etuaan.
Äiti rakastaa lastaan hänenä itsenään
säilyy tukena ja turvana aina.

Me lapset sanomme liian harvoin:
“Äiti, minä rakastan sinua.”
mutta ajattelemme niin koko pitkän
elämämme ajan.

***

Jos saisin kukan jokaisesta hetkestä,
jolloin olen ajatellut Sinua Äiti,
voisin kulkea puutarhassani ikuisesti.

***

Oma äitini, avoin syli vastaan otti,
kun juoksin kädet ojossa sinua kohti.

Oma äitini mun,
sain tulla syliisi sun.

Oma äitini, anteeksi pyytämisen vaadit
jos pahaa tein , tai valehtelin.

Oma äitini, neuvoja annoit ja opetit,
kirosanat suustani myös lopetit.

Oma äitini, sinisilmäinen punaposkinen
sulohuulinen,
ja aina niin hyvä tuulinen.

Oma äitini, sinä taivaassa enkelinä lennät,
ja silloin tällöin uniini ennät.

Oma äitini, mulla on ikävä sinua,
vaikka tiedän että enkelinä suojelet minua.

Oma äitini, kiitos äiti kulta,
niin paljon sain rakkautta sulta.

ensimmäinen äitienpäivä runo

Ilman sinua ei olisi minuakaan.
Ilman äitejä ei olisi maailmaa,
ei olisi elämää.

Äiti, ilman sinua, en olisi minäkään.

***

Jumala loi sadottain
tähtiä taivaalle.
Sadottain näkinkenkiä
meren rannalle.
Sadottain kukkia niitylle.
Mutta antoi ainoastaan
yhden äidin meille
jokaiselle.

***

Ken sydäntä lämmintä kantaa.
Ken kaikkensa sinulle antaa.
Vain yksi on ihminen moinen.
Häntä elämästäin kiittää voinen.
Läpi ilon ja surun kanssas kulkee
ja illan tullen sinut syliinsä sulkee.

***

Äidit ovat kuin ihania lämpöisiä sydämiä,
jos sataa,
sydän ei kastu,
jos paistaa,
sydän ei kuivu.
Äidit tietävät sen,
mutta paljon ihanampaa on tuntea se.

***

Kiitos äiti
elämäni vuosista,
niin monenlaisista,
erittäin vahvoista
rakennuspuista,
aidolla rakkaudella
lahjoitetuista.
– Kurukukka

***

Koti on se lämmin sydän,
jota äidin käsi uskollisena vartioi.

***

Kuka meitä aina passaa,
hellyyttä, suukkoja, hassaa?
Mistä aina aikaakin riittää?
Kaikesta tästä tahdomme kiittää!

***

Kuka se on, joka lasta lohduttaa,
kun hänellä on paha mieli tai häneen sattuu?

Kuka lasta lakkaamatta rakastaa,
vaikka hän kiukuttelee ja on  hankala?

Kuka on se, johon lapsi voi aina
turvata ja luottaa?

Se jonka olkapäätä vasten
hän voi itkeä surunsa pois?

Se on äiti.

Se, joka aina ymmärtää lastaan,
vaikka lapsi ei itse ymmärtäisi
itseään.

***

Kanssani kuljit,
kädestäni kiinni pidit.
Kanssani katselit
ihmeitä maailman ja
minulle niitä selitit.

Lohdutit surussani
ja hiuksiani silitit.
Kuljit kanssani,
matkan lapsuudesta aikuisuuteen.
Välillä minut syliisi suljit.

KIITOS äitini, että saan olla kanssasi!

***

Liput liehuu
kautta maan,
omaa äitiä kun juhlitaan.

***

Kaikki maailman kauneimmatkaan sanat
eivät riitä kuvaamaan sitä tunnetta,
mitä sinusta ajattelen.
Olet elämä, josta haluan pitää kiinni.
Haluan pitkittää jokaista päivää,
niin etten mistään ilman jää.

En tarvitse hetkiä lapsuudesta,
en paloja muistojen kätköistä.
Olet kaikkialla, nyt ja tässä.

Olet ovi ilolle ja syli surulle.
Olet haaveita, suuria toiveita ja kaipuuta.
Olet elämän arvoitus,
missä asuu rakkaus ja kunnioitus.

Hyvyytesi saa toiset vastaamaan
omallatunnolla teoistaan.
Ketään et tuomitse vääryydellä,
näet asiat suurella sydämellä.

Kuinka onnellisia olla saammekaan,
jos edes hitusen perimääsi kannetaan.

Olet antanut rakastavan lapsuuden,
viisaan nuoruuden,
ja palkitsevan aikuisuuden.

Olemme saaneet Äidin parhaan,
Sinua ei voi kehua turhaan.
Olet luonamme ainiaan.

***

Kukkakimpun kauniin solmin
äidin oman iloksi.
Siihen kimppuun sisään laitan
rakkaat muistot mausteeksi.
Mukana on pienet hetket
monet, monet hauskat retket,
menneet päivät lapsuuden
äidin hellän rakkauden.
Tämän kaiken saanut sulta
Kiitos oma Äiti-kulta!

***

Huolta vailla päivä tämä vietä äiti kulta.
Onnittelut kauneimmat ja ruusut saat sä multa.

***

Joka hetkestä ajoilta lapsuuden
ja kaikista päiviistä jälkeen sen
sinua kiitän Äiti.

***

Astele, armas pienoinen,
äitisi ohjaa lastaan.
Et voi langeta, lintunen,
äitisi ottaa vastaan.
Lankeatko, no nostetaan,
luonas on auttajoita.
Mutta kun joudut maailmaan,
turhaan huutelet noita:
Siellä ne tökkii toisiaan,
harva on valmis nostamaan.

– H.J. Erkko

***

Mikä kiire oravalla
mahtaa olla puiden alla,
kun noin tammenterhojaan
kokoo koriin parhaimpaan?

Eikä kurre häärää yksin,
niityllä myös käsityksin,
kaksi pientä siiliä,
sitoo juhlaseppeltä.

Koko joukko, metsänväki,
tarpeelliseks työnsä näki,
juhlaa laittaa, selvä se,
mutta: miksi, kenelle?

Arvovieraita kuin melkein,
odoteltais, ehkä selkein
merkki tästä kakku on,
hiirilaakson leipomon.

Sitten joukko kohahtaa,
aloillensa istahtaa:
sankari nyt lähestyy,
juhlahumuun löytyy syy.

Päivä äidin tänään on,
hän saa kaiken huomion,
laulun sekä puheenkin,
jopa pienen paketin.

Eniten hän ilahtuu,
koska kuiskaa pieni suu:
olet rakas minulle,
sekä koko perheelle.
– Anna Pihlajaniemi

***

Muistan, äiti, hassut sadut.
Muistan, äiti, yhteiset ladut.
Muistan, äiti, veneretket.
Muistan kaikki hyvät hetket.

***

Mutsi, mude, muori,
äiti ikinuori.
Keittää, paistaa, auttaa aina,
arkena ja sunnuntaina.
Onnea Sulle toivotamme ja maljan kohotamme.

***

Nouse aurinkoinen,
nouse hiljaa vaan.
Heitä säde toinen
Äidin ikkunaan.

***

Käsi kädessä kävellään
tämä on hyvä hetki.
Pilvet lähtevät lentämään,
onpa tuulinen retki!
Kaikki puettu vihreään,
puut, pensaat ja puiston multa.
Käsi kädessä kävellään,
äiti ja äidin kulta.

***

Lapsuusajan parhaan Sulta Äiti sain
siitä pelkkää hyvää jäi muistoksi vain.
Kodin lämmön ja Äidin rakkauden
sai tuntea pieni lapsonen.

Kun lapsuuden leikit jäivät taa
ja oli aika nuoruus aloittaa,
Sinä Äiti polkuni tasoitit
ja monilta vaaroilta varjelit.

Nyt kiitollisin mielin tajuan sen,
kaiken ihmeellisen äidinrakkauden,
joka lastaan aina hoivaa ja kantaa
elon loppuun parhaan turvan antaa.

***

Maailmalla kulkiessaan miettii monta kertaa
eipä taivaankannen alla äidille oo vertaa.
Rakkautta niin suurta muualla ei tapaa,
jota äiti pyyteettömästi lapsellensa jakaa.

***

Mi‘ lempi kaikissa vaiheissamme,
kuin enkel’ armias puolestamme.
Alati valvoo ja huolta kantaa,
ei mitään vaadi, vaan kaiken antaa?
On joukossa ihmistunteiden,
vain äidinrakkaus sellainen.

***

Minun äitini on
kuin villasukka,
joka talvella lämmittää,
minun äitini on
kuin niitty kukka,
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni,
tule kanssani rantaan
niin vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee
puiden taa ja
saa taivaan punertamaan.

***

Mitä sinulle äiti toivoisin?
En sitä, että olisit kaunein
puu tämän maan päällä.
En sitä että aina, vuodesta
vuoteen kaikilla oksillasi
loistaisi kukkia.
Vaan että joskus johonkin
oksaan puhkeaisi kukka,
että joskus syntyisi jotakin
kaunista, että rakkauden
sana joskus tavoittaisi
jonkun sydämen,
sitä sinulle äiti toivon.

***

Muistatko äiti ne sunnuntait
kun lasten lauluun herätä sait.
Nyt kauempaa tulevat kiitokset,
mutta ne on yhtä lämpöiset.

***

Ne nousevat lapsuusmuistot nuo,
ne aukee maailmat armaat,
näen silmät mä äitini lempeän taas
ja taattoni hapset harmaat.
Elä murehdi turhia, äitini mun,
me tullaan, tullaanhan kyllä,
me tulemme poskin niin lämpimin,
meill’ onhan villaista yllä,
ja jos kylmäksi jää
sormi yks tai tää,
sun suukkosi kyllä sen lämmittää.

***

Oma maamoni rakas ja kultainen,
joka elämän mulle annoit.
Kotiin turvalliseen, pesään pehmoiseen
minut sylissäsi kannoit.

Läpi lapsuuden ohjasit nuoruuteen
mua rukouksen siivillä kannoit.
Monet huolet ja murheet varmaankin toin,
ne kuitenkin anteeksi annoit.

Sinun kutrisi kultaa kimaltaa
ja kasvosi rakkautta syvää.
Miten paljon sydämes sisimpään
voikaan mahtua onnea hyvää.

Ei elämän murheet himmentää saa
koskaan katsetta äidin oman,
sulle tahdon kukkaset ojentaa,
ja huolista ikuisen loman.

Ota vastaan kiitoksein pieni tää,
vielä jaksathan anteeksi antaa.
Luoja uusia voimia antakoon,
kun kuljet pitkää elämän rantaa.

Tänä päivänä huolet ei painaa saa
ilo kouraiskoon kaikkien rintaa,
ja kiitoksen sävelet kaikukoon
pitkin maailman avaraa pintaa.

Kiitos äiti siis ajasta lapsuuden,
kiitos hetkistä heräävän nuoruuden,
kiitos kaikesta minkä sä mulle soit,
kiitos turvasta jonka sä mulle loit.

***

Ota vastaan äiti-kulta
kaunein ja kallein lahja multa,
mitä voisin koskaan lahjoittaa,
rakkaudella kaulaan ripustaa;
nämä lapses käsivarret,
jotka sua rakastaa.

***

Piirsin kuvan. Siihen silmät,
jotka nauravat
ja suun joka hymyilee.
Piirsin korvat,
jotka jaksavat kuunnella
ja sydämen, joka välittää.
Piirsin ihmisen,
joka on minulle tärkeä.
Piirsin sinut
Äiti!

***

Rakensit minulle laivan
vahvimmasta puusta,
ompelit purjeet
kestävimmistä kankaista,
annoit matkaan parhaan
kompassin. Mutta elämän
myrskyjä et mitenkään
voinut estää.

***

Tiedäthän sinä äiti sen,
että susta kovasti iloitsen
olet mulle tärkeä ihminen.

Tiedätkö myöskin äiti sen,
usein sua lämmöllä ajattelen,
yhteisiä hetkiä muistelen.

Arvaat kai äiti sinä sen,
ett´ sua koskaan
unhoittaa voisi en,
sinä Äitini kultainen.

***

Tähtien tuikkeessa taivaalla
taas äitini katseen mä nään.
Se kulkijan tiellä on lohtuna
se lämmittää hyytävän sään.

***

Vain sydän äidin – tunnet sen –
niin hellä on ja lämpöinen.
Se riemuitsee sun riemustas.
Se tuntee huolta tuskias.
On paikka, missä lohdun saa,
sua sydän äidin rakastaa.
Voit hellään helmaan painaa pään
ja itket murheen lientymään.

***

Vanhan tarun mukaan Jumala
lähetti enkelinsä maan päälle
ja pyysi tuomaan mukanaan
kolme kauneinta asiaa maanpäältä.

Enkeli valitsi kauneimman kukan,
ihanimman tuoksun ja äidinrakkauden.
Matka takaisin oli pitkä niinpä
kukkanen kuihtui, tuoksu haihtui,
mutta äidinrakkaus kesti
ja sen enkeli ojensi Jumalalle
kauneimpana asiana maanpäältä.

***

Voi äiti, tämähän on ihan kamalaa,
kun toiset äitienpäivää viettää saa!
Minä luoksesi juhlimaan pääse en,
vaan maailman turuja tallailen.
Mutta äiti, tunnethan ihollas kosketuksen,
kun täältä kaukaa lähetän rutistuksen.
Hyvää äitienpäivää Äiti!

Tilaa äitienpäiväkukat klikkaamalla tästä! 

***

Äiti lohduttaa sadesäällä,
äiti lohduttaa,
kun olen huonolla päällä.
Äiti tietää miten auttaa voi,
äiti tietää mikä turvan toi.
Äiti tahtoo parasta lapselleen,
harvoin mitään itselleen.

***

ÄITI – nyt kun olen jo lapsesi aikuinen
tuon luoksesi ujon kiitoksen.
On usein niin kovin vaikeaa
näistä herkistä tunteistaan kujertaa.
Kiitos hellästä hoidosta lapsuuden
ja tuesta nuoruusvuosien.
Yhä lähelles tahdon hakeutua
ja sun rakkauteesi turvautua.
Kiitos Äiti!

***

Äiti, rakkauden purjeet purteeni ompelit,
kun minut kerran elon ulapalle opastit.
Karikoiden vaaroista minua muistutit,
turvaisan ja oikean väylän mulle opetit.
Tervehdyksen rakkaan mukaan liitän,
tyynestä ulapasta Äiti sua kiitän.

***

Minä tahtoisin sinulle tuoda
sylin kukkia täytehen,
minä tahtoisin kiitoksin luoda
päivän kauniin ja onnellisen.

***

Olet olemassa
rakas ihminen,
elämä on kaunis ja tiedät sen.
Ei tärkeintä mitä sanot,teet
vaan mitä olet hymy, kyyneleet.
Olet olemassa, sitä tarvitsen
kuin lintu ilmaa, maata kukkanen.

***

Olet paras päällä maan,
rakastaahan sua saan.
Kukat sulle kannan,
suukon myöskin annan.

***

Onnea, onnea äitikulta,
kukat pienet saat sä multa.
Jotta ne säilyisi, muistathan että,
niiden täytyy saada paljon vettä.

***

Äiti, tänä päivänä
muistoihini palaat,
lapsuusmuistot tuot
mieleeni vuosien takaa.
Olen miettinyt usein,
mikä on se taika,
kun saa kyyneleen silmääni
tuo lapsuuden aika.
Ovat rakkaita muistot
tuon kaukaisen elon,
kun läsnäolosi, äiti,
karkotti kaiken pelon.
Sinä kuuletko, äiti,
kun tahdon sua kiittää
tuosta ajasta menneestä,
josta muistoja riittää?

***

Äiti on kielen kaunein sana,
äiti on parhain lohduttaja.
Silloin, kun maailma syrjii lasta,
äiti ei lakkaa rakastamasta.

***

Ne nousevat lapsuusmuistot nuo,
ne aukee maailmat armaat,
näen silmät mä äitini lempeän taas
ja taattoni hapset harmaat.
Elä murehdi turhia, äitini mun,

me tullaan, tullaanhan kyllä,
me tulemme poskin niin lämpimin,
meill’ onhan villaista yllä,
ja jos kylmäksi jää
sormi yks tai tää,
sun suukkosi kyllä sen lämmittää.

– Eino Leino

***

On päivä kallis suuri,
on päivä äitien.
Siks’ äidilleni juuri
tuon minä kukkaset.
Ja kukkakoriin liitän mä,
onnen toivehet.
Ei tahdo sanat riittää,
sen kyllä arvannet.

***

On tämä juhla, lyhyt vainen.
Vaan kuule hetki armahainen!
Lapsuuden lauluista sinua kiitän,
neuvostas käteni ristiin liitän.
Työhön, toimehen, ohjasit varhain,
neuvonantaja olet parhain!

***

Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puuttehet unhota, anteeksi anna!
– Hilja Haahti

***

Ota vastaan, äiti kulta,
sydänlämpöiset terveiset,
kiitos kaikesta, minkä sain sulta,
elon parhaimmat aartehet.

***

Pieni lintu sinisiipi,
äidin luokse lennä.
Onnenlaulua visertäen
sinne joutuin riennä.

Istu äidin ikkunalle,
sano sitten sieltä:
äidin lapsi toivottaa näin
paljon hyvää mieltä.

***

Kardemumma-kaupungissa,
asuu pullamuori.
On aina hymy huulillaan,
eikä ole enää nuori.

Kardemumman tuoksusta,
tulee hyvä mieli.
Ilo valtaa lapsoset
ja vesi tulee kieleen.

Pullamuori herkut laittaa,
leipoo kakut maukkaat.
Lasten mieli tekee maistaa
ja kakusta ne haukkaa.

Eipä pullamuori tuo,
siitä mitään piittaa.
Lapsia hän kutsuu luo
ja kintaallaan vain viittaa.

Kardemumma-kaupungissa,
pullamuorin luona,
lapset viihtyy parhaiten,
on siellä hyvä muona.

Saa monenlaista herkkua,
syödä mielin määrin.
Joskus pullamuori myös,
eväitäkin käärii.

Pullamuorin luokse saa,
lapset aina tulla.
Siellä heitä odottaa,
kardemummapulla.

***

Äidin katse hymyilevä
seuraa lasten myötä
Käsi hellä, hyväilevä
ohjaa pienten työtä.

Vaikka joskus pahoin teenkin,
ei hän siitä suutu
Lohdun antaa murheeseeni,
rakkaus ei muutu.

Hän on paras ystäväni,
vaikka olen pieni
Turvaisa on elämäni,
äiti valvoo tieni.

***

Kun joskus varjoon taivaltaa
ja loiste lämmin kaikkoaa,
niin äidin äänen jostain
kaukaa kuulen.
Se lohduttaen lausuu näin,
voi lapsein, katso valoon päin
sen loisteen huomaat ymmärtäin
käy hohde siivin myötätuuleen

Kai joskus tuntuu elo tää,
jää aivan ilman sävelmää,
sä etsi jälleen soinnut nää
ne lapsein löytävän sun luulen

Niin kaukaa takaa tähtien
mua ohjaa ääni lämpöinen
kai äidin silmät aina valvoo lastaan.
kun maailmalla samoaa
sua kenties joku rakastaa
pois lähde tyhjyys palajaa
on rakkaus äidin totta ainoastaan.
Äitini pienoinen
en sua mä nää, mut säilyvää
on rakkaus tää
se sieluun jää
pois katoaa
yön musta maa
sun muistossa sen kirkastaa.

Unholaan et jää
et jää, oi äiti milloinkaan.

***

Tahdotko nähdä
ihmeen kauniin kuvan,
kun äiti ja lapsi istuvat
portailla tuvan?

Mitäpä lapsen
kuiskaavan luulet,
noin kun on kirkas sen katse
ja hymyssä huulet?

Sanaan siihen
liittyy kaikki, mi hyvää,
kaikki mi maassa on kaunista,
tunnetta syvää.

Oi, oppinut
yhden sanan on vasta,
sitä ei lakkaa kyyhkynen
kujertamasta.

Äiti, oi, äiti,
maailman kaunein sana –
se sointuu kuin ihana sävel
lapsen lausumana.

– Immi Hellén

***

Kaikki luonnossa kertoo äidistä.
Aurinko on maan äiti,
joka ravitsee sitä lämmöllä;
se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä
ennen kuin on nukuttanut maan meren lauluun
ja lintujen ja purojen hymniin.
Ja tämä maa on puiden ja kukkien äiti.
Se synnyttää ne, hoivaa niitä
ja vieroittaa ne itsestään.
Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä
ja siemeniensä ystävällisiä äitejä.
Ja äiti, elämän esikuva,
on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta.
– Kahlil Gibran

***

Etsin ruusua kauneinta,
suloisinta ja puhdasta.
Sen ruusun Äiti sinulle ojennan,
ja onnea äitienpäiväna toivotan.

Ruusun väri on punainen,
väri se on rakkauden.
Se kuvastaa tunnetta syvää,
ja tuottaa mielihyvää.

Ei ruusu kauneinkaan,
riitä kertomaan.
Kuinka sinua Äiti rakastan,
siks` lapses aina olla haluan.

***

Äidille saavillisen onnea kantaisin,
kaikki maailman ruusut antaisin.
Vaan on saavi niin painava ja
maailma täynnä ruusuja.
Siks tyydyn tähän kiitokseen
ja saa onnen Äitini omakseen.
Kiitos rakkaudesta, hoivasta,
tuesta ja turvasta.
Toivon onnen hetkiä
ja uusia ilon retkiä

***

Lapsuus se on, korvaamaton.
Paljon mä sain, siks kiitän sua vain.
Äidille vaan, laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain.
Lohdun hän loi,
suojan hän soi.
Hellyyttä koin,
siks kiittää vain voin.
Rakkaudestaan voimaa mä saan,
äideistä parhaimman sain.

Hän ymmärtää ja lohduttaa,
laulun tään hän nyt saa.
Kallein hän on, niin korvaamaton,
parhain hän on äiti mun.
Luotas jos tie, kerran mun vie,
suureks kun vartun, unhoon jää et.
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot.

***

Päivä paistaa, hymyy suu,
linnut laulaa, tuoksuu puu.
Äiti kukkasen meiltä saa,
tänään tahdomme sulle onnea toivottaa!

***

Päivä suloisin,
kukkaistuoksu ihanin.
Tervehdin sinua äitikulta.
Onnittelut saat sinä multa.

***

Rakkain lämpimin ajatuksin,
sinua äiti tervehdin.

***

Ruusunkimpun kauneimman,
sinulle, äiti rakas, ojennan.
Sydämestäni lämpimästi,
paljon onnea toivotan.

***

Se miten hyvä koti on,
ei riipu rikkaudesta,
eikä väljyydestä,
eikä kauneudesta,
eikä ylellisyydestä.
Kaikki riippuu äidistä.
– G.W.E.Russel

***

Sillä, jonka sydän on täynnä rakkautta
riittää aina annettavaa.

***

Sinulle, äiti rakas, ruusujen tuoksuja
sylin täydeltä tuon,
kera sydänlämpimän halauksen
kiitoksen suon.

***

Sinun neuvosi parhaat,
monet hetket armaat,
aina ovat tallella,
monien muistojen tarhassa.

***

Rohkeasti naarassusi vaan
puolustaa omaa poikastaan.
Sinä, äitimuori, olet samanlainen,
sisukkaasti hieman susimainen.

***

Sylillisen kukkia saat,
äitini mun.
Ei ole maailmassa toista
kaltaistasi sun!

***

Sylin täydeltä keväisiä terveisiä äidilleni.

***

Sylin täydeltä kukkia saat,
oma äiti mun.
Ei ole päällä maan muuta
kaltaistasi sun.

***

Teit vuokseni kaiken, myös asetit rajat.
Niistä iloitsen nyt, kun on aikuiset ajat.
Vaan vieläkin tarvitsen viisautes voimaa,
kun elämä kolhii ja maailma soimaa.
Äiti, kiitos että olet olemassa.

***

Tervehdimme sua
äiti kultainen,
kaiken, kaiken hyvän
eestä kiittäen.
– Immi Hellen

***

Toukokuun toinen sunnuntai,
kai äiti kahvit sänkyyn sai.
Meidän täytyy kauempaa,
ruusut tänään ojentaa.

***

Muistatko äiti ne sunnuntait,
kun lasten lauluun herätä sait.
Nyt viestillä tulevat kiitokset,
mutta ne ovat yhtä lämpöiset.

***

Tuhat halausta saat sinä ihana äitini mun.
Tänään iloitset,nautit olostas,onhan juhlapäiväsi sun.

***

Tuoksua kukkien
sylin täydeltä tuon,
kera lämpimän halauksen
kiitoksen suon.

***

Tuuti, tuuti tuomenkukka,
minä pieni kultatukka.
Laulelen näin kukkasista,
puhtoisista, valkoisista.
Aamun tullen äiti kuulee,
pääskyseksi varmaan luulee.

***

Tänään on päivä paras,
ota vastaan äiti rakas,
onnitteluni, kiitokseni,
ne tulevat sydämestäni.

***

Tässä äiti sinulle,
kukkaseni tuon.
Sydämestäni aivan,
kiitokseni suon.

***

Äitienpäivä runo mummille

Meidän mummo
Maailmass’ on meidän mummo
parhain ihmisistä,
hän on hellä, hän on hyvä,
kallein ystävistä.

Tuolissansa mummo istuu
aina ahkerana,
meille onpi toverina
aina hupaisana.

Leikit kaikki ymmärtää hän,
surut kaikki suistaa.
Aina meitä pienoisia
hellästi hän muistaa.

Mummon luo ei murheissansa
koskaan mene suotta.
Jospa mummo elää saisi
vielä sata vuotta!

***

Minun pieni käteni
etusormesi ympärillä,
etsimme yhdessä kesää.

Kukkia nurmikolta,
kiviä hietikolta.

Nauran ääneen
sitruunaperhoselle,
joka istuu ruohonkorrella
ja pienet varpaani
ihmettelevät lämpöistä hiekkaa
jalkojemme alla.

Katselen sinua ja kiitän,
että sain elää tämän päivän
lähelläsi.

***

Sylin täydeltä keväisiä terveisiä äidilleni.

***

Vaikeata on sanoja löytää,
kyllin kauniita,
joilla sinulle toivottaisin
onnea parhainta.

***

Äidille kaikki kukkaset kevään,
metsästä poimin, niityltä kerään.
Sinivuokot sinisimmät etsin varhain,
ota vastaan äitikulta kiitos parhain.

***

Äidilleni tänään ruusun annan,
kiitokseni hänelle siten kannan.

***

Äidin sydän on suurempi kuin koko maailma.

***

Äidit ovat kuin
keräilyharvinaisuuksia.
Kun vuodet kuluvat
heistä tulee yhä
arvokkaampia.

***

Äitienpäiväruusu kauniisti kukkaan puhkeaa,
väri vaaleanpunainen on merkki,
meidän lasten suuren rakkauden.
Onnittelut parhaimmat!

***

Äiti-kulta kuulehan
kuinka Sua rakastan.
Niinkuin kala syvää vettä,
niinkuin mehiläinen mettä,
niin on sydän täysi että,
kaulaasi vain kapsahdan
kiitän ja onnea toivotan.

***

Äiti.
Neljä kirjainta sinulle,
rakkain ihminen minulle.

***

Äiti, rajattomasti sinulta
rakkautta riittää.
Siksi kukkasin
nyt haluan kiittää.

***

Äiti nauraa meidän nauruamme,
itkee meidän kyyneliämme,
vastaa meidän rakkauteemme,
pelkää meidän pelkojamme.
Äiti elää myötä iloissamme,
huolehtii kaikkia huoliamme
ja kaikki toivomme,
kaikki unelmamme ,
äiti toivoo
ja uneksii kanssamme!